Kiertotalous laajemmin

Kiertotalous on osa laajempaa globaalin talouskehityksen ilmentymää, josta käytetään myös nimitystä talouden 6. aalto. Talouden kuudennella aallolla viitataan yleisesti taloustieteilijä Nikolai Kondratieffin muotoilemaan teoriaan talouden pitkäaikaisista sykleistä, joista jokaisella on juuri sille tyypillisiä teknologioita ja yhteiskunnallisia rakenteita. Käytännössä globalisaation, informaatioteknologian, digitaalisten ratkaisujen ja muiden teknologisten sovellusten yhä nopeutuvina innovaatioiden kautta vanhoja työtehtäviä ja kokonaisia talouden toimialoja katoaa ja uusia syntyy kiihtyvällä vauhdilla; ts. talouden pitkien syklien frekvenssit lyhenevät koko ajan. Negatiivisena seurausvaikutuksena tästä on mm. rakennetyöttömyyden kasvu: ts. taantumien jälkeisiä seuraavia noususuhteista huolimatta on iso joukko työttömiä ihmisiä, jotka eivät enää hyödy kasvusuhdanteesta, vaan heidän työttömyytensä jatkuu, koska heidän aiempi työympäristönsä on joko uudistunut radikaalisti tai se on saattanut kadota markkinoilta kokonaan.Kiertotalous linkittyy talouden 6. aallon tendenssiin globaalin resurssiniukkuuden osalta.

Kiertotalous muodostuu mm. seuraavista osa-alueista: a) maankäytön ja energian tehokkaammasta hyödyntämisestä, b) ns. jakamistaloudesta (sharingeconomy), jossa hyödykkeiden käyttöikää ja – astetta pyritään nostamaan erilaisin ratkaisun, c) tavaroiden, materiaalien, komponenttien resurssitehokkaasta kierrätyksestä, uudelleen ja uusiokäytöstä. Suomi on maailmassa kiertotalouden edelläkävijöitä erityisesti laajoihin energia-, materiaalivirta ja kierrätysratkaisujen suunnittelussa ja ohjelmien käynnistämisessä.

Jakamistalous (engl. sharingeconomy) on tapa jakaa, lainata tai vuokrata tavaroita omistamisen sijaan. Termillä viitataan yhteiseen tai yhteisölliseen talouteen, kuluttamiseen, käyttöön ja tuotantoon.Jakamistalouden ydinajatuksia ovat vajaakäytössä olevien resurssien tehokkaampi hyödyntäminen, siirtymä omistajuudesta käyttöoikeuksiin sekä vertaistoiminta ja -tuotanto. Tavaroita voidaan myös lahjoittaa tai vaihtaa. Myös palveluiden jakaminen tai eri palveluihin yhdessä osallistuminen kuuluu jakamistalouteen. Uudenlainen hajautettu tavarantuotanto voidaan myös lukea jakamistalouteen. Tässä tuotteita valmistavat ihmiset ja yritykset käyttävät yhteisiä työvälineitä, jakavat tietoa ja osaamista luoden yhteistyössä jotakin uutta.

Toinen nimitys ilmiölle on yhteiskuluttaminen (englanniksi collaborativeconsumption). Ilmiön tavoitteena on antaa yhä useammalle mahdollisuus kuluttaa tavaroita ilman että jokainen joutuisi tavaran itse ostamaan. Samaan aikaan tavaran käyttöaste nousee ja käyttäjät osallistuvat kestävään kehitykseen. Jakamistaloudesta tai samasta ilmiöstä käytetään lisäksi useita muita termejä, kuten vaihdanta-, vertais-, välitys-, yhteistyö-, yhteistoiminta-, kansalais- osallisuus-, käyttöoikeustalous. Jakamistalouden käsitteestä ja sen alasta ei ole yksimielisyyttä.

Tavaroiden ja materiaalien ”nuuka” käyttö ei ole vierasta Suomessa ja maailmalla. Vielä ennen sotia Suomen talouden nojautuessa pientalovaltaiseen maatalouteen ja varhaiseen teollisuuteen tavaroita ja materiaaleja käytettiin säästeliäästi, niitä kierrätettiin, korjattiin ja kierrätysmateriaaleista tehtiin uusia tuotteita. Kiertotaloudessa on samoja piirteitä, mutta volyymitasot ovat valjastettu toisella tavalla.

Me Ekokaarina Oy:ssä uskomme vakaasti, että tavaroiden, komponenttien ja materiaalien tehokas käsittely ja kierrättäminen sekä korjaaminen kokevat paitsi teollisesti, myös yhteiskunnallisesti kokevat ”uusrenesanssin”. Ekokaarina Oy:n osaaminen on valjastettu juuri korjaus- ja uusiotalouden ympärille. Pääset tarkemmin lukemaan meidän näkemyksiämme uusio- ja korjaustalouden ajatuksista sivulla   Kiertotalous ja Ekokaarina Oy

 

etusivulle